Villahousut

Muutin onneksi pois silloin kun pikkusisko sai hamsterin. Vaikka olenkin sen sukulaissielu. Kauhean kasan kaikkia erivärikkäitä lankoja olen keräillyt nurkat täyteen. Silti puuttuu villahousuista yksi semmoinen tietty ei ihan oranssi eikä punainen eikä ruskea mutta semmoinen väri kumminkin. Jostain syystä kärsivällisyyteni kestää muutaman rivin neulomiseen silloin tällöin. Tästä pitäisi olla kovin ylpeä, koska yleensä mitään ei tapahdu. Ei mitään. Ehkä oli hyvä idea neuloa improvisoitua kuvioneuletta kirkkaimmilla väreillä mitä löysin. Aivoni on just ihan sellaiset epämääräisen satunnaisen kaoottiset tai sitten ihan päinvastoin, sellaiset ne haluaisi olla.

Ensimmäisessä työpaikassa on se huono puoli, että se on. Enhän minä osaa edes olla siellä kun koskaan ei mitään ole ennen tarvinnut tehdä. Kuusitoista tuntia vuorokaudesta menee työpäivästä toipumiseen. Viikonloppuisin lasken hätääntyneenä tunteja maanantaihin. Työtuolissa pää leijuu ilmastointikanavasta pihalle ja siellä jossain taikamaailmassa minulla on villahousutehdas ja tanssin villahousuissani villahousutanssia villahousumusiikkiin. Onneksi lahkeet ovat niin pitkät etten ehdi tekemään edes toista loppuun ennen työsuhteen päättymistä.

Washboard

Asioita, joista pidän: suomen kieli ja sen monenlaiset murteet, pyykkilaudat, narubassot, matkalaukkurummut, lusikat, banjot, mandoliinit. Piirtelin pitsisiä mandaloita, vilustuin viinistä, kuuntelin Iida Umpikujaa ja katselin Mikko Miestä, joka hiki päässä soitti melodikaa. Minulta jäi muutama tunti yöstä ja muutama tunti aamusta, kun tykkään niin nukkua, muutama härski vitsi kuulematta, kun en aina jaksa keskittyä, ja paljon alkoholia nauttimatta, kun ei vaan huvita.

Voisin tuijotella ulos auton ikkunasta ihan ammatikseni, jos ei tulisi matkapahoinvointia. Eikun tarvitsen oman autonkuljettajan, joka suostuu kiertämään Suomea niin kauan, etten jaksa enää istua. Ja siinä kestää kauan.

Up and Down

Ilma on sakeanaan lumihiutaleista, jotka välkkyvät auringossa meistä hohkaavan kuumuuden kannattelemina; ilma tuntuu tuhansilta, tuhansilta käärinliinoilta hiestä tahmealla iholla; ilmassa on suuren kansanjuhlan huuto ja örinä ja kirkuna ja kätten läpsytys ja bassorummun jytinä.

En tiedä mitään hauskempaa, kuin tanssia yksin

Meidän pieni maailmamme herää joskus eloon, mylvii kuin ukkonen, ja maa järisee vaikkei missään ole tulivuoria. Kaikki muistot ovat hyviä, mutta minä en vain liikutu. Kaikkialla on alkoholia, paitsi minun pullossa. Kyllä, olen vaikuttunut laivasta ja huimapäistä ja kultakurkuista ja kalapuikoista. Kiitos.


"Mä oon täällä nyt kolme tuntii ettiny mun pyörää!!"