20121019

Vuorokaudesta

Minulla on paha tapa valvoa öitä.

Jos ihmisen arvo lasketaan siitä, mitä hän saa aikaan ennen puoltapäivää, minua ei voi evaluoida mitenkään.

Taistelen unta vastaan, vaikka tiedän, että aamuisin olen onnellisempi.

Pelkään huomisia.

Joka ikinen ilta ahdistun ajan kulumisesta.

Haluan kokea yön sydämen järjettömyyden ja seikkailun, mutta myös kirkkaitten seesteisten aamujen kuulaan järjen ja selkeän tietoisuuden rauhallisen puhtauden!

Miksi kaikki muut ovat tavattavissa vain päivisin, ja vieläpä iltapäivisin?

Kaikki loppuu kesken, kaikki, aamut ja illat ja yöt ja aika.